Skip to content

Matkakertomus, osa 1: Operaatio Alpit (Barcelona–Milano)

Lentäminen Alpeilla oli ollut mielessäni jo pitkään, sillä parhaat lentoelämykseni ovat olleet 3D:tä: vuorilla ja kanjoneissa USA:ssa ja vuonoissa Norjassa. Tänä vuonna olin jo lähteä Alpeille vuokrakoneella Keski-Euroopasta, mutta tekniset syyt estivät. Liityin kuitenkin MIK:iin tänä vuonna ja hahmotin, että MIK:hän tekee pitkiä reissuja. Mikä olisi hienompaa kuin päästä matkaan kunnollisella koneella, jos ei tarvitse itse koko matkaa edestakaisin lentää?

Barcelonasta Ranskaan

Ensimmäinen miehistö oli lentänyt koneen Barcelonan kupeessa sijaitsevalle Sabadellin (LELL) vilkkaalle GA-kentälle, josta otin sen yksin haltuuni, nousin taivaalle ja kaarsin täynnä vapaudentunnetta suuntaan 068. Kuvassa Blanes, Costa Brava, Espanja.

Etelä-Ranskan ilmatila on täynnä rajoitettua sitä ja vaarallista tätä, joten pomminvarma VFR-reitti (siltä varalta, ettei ilmassa saa lupia mihinkään) on melkoista pujottelua. Päätin ajan säästämiseksi lähteä rannikolta sisämaahan jo ennen Beziersiä. Carcassonnen linnoitusta olisin mennyt maahan ihailemaan, mutta kenttä oli airshow’n takia monta päivää vierailijoilta suljettu. Poikkesin parilla maaseudun korpikentällä (LFMS ja LFHO), joilla aika tuntui pysähtyneen.

Ranskassa on paljon kenttiä, mutta moni niistä on joko vain paikallisille koneille (“reserved for based aircraft”) tai “RTF in FR only”, mikä käsittääkseni kieltää minulta operoinnin. Esim. Tšekissäkin käy helposti, ettei kukaan ilmassa tai maassa (“Radio”) puhu englantia, mutta sitä ei ole kirjattu mihinkään, joten mennä kyllä saa.

Grenoble Le Versoud (LFLG), Ranska. Täällä näyttää ensimmäisen kerran siltä, että isot kivet alkavat oikeasti lähestyä. Taianomainen ohut harso leijuu laakson yllä. Kerosiiniä automaatista, kelpo lounasta platan laidalta ja juttutuokio saksalaisen kaksitasopilotin kanssa. Kiva tunnelma. Täällä on ihan TWR:kin, mutta laskeutuminen maksoi vain 12,50 €. Tässä vaiheessa sovimme, että toinen MIK-pilotti tulee noin viikon päästä kyytiin Milanosta.

Customs out, customs in

Annecy Haute-Savoie Mont Blanc (LFLP), Ranska. Viereen saapui juuri TBM 700. Vuorokauden jatkunut sade hellittää viimein ja sopivasti samalla koittaa tullausaikani ulos EU:sta. Siihen vaadittiin peräti 24 tunnin etukäteisilmoitus (PNR). Tilataanko tullimiehet Pariisista? Muuten Annecy on mutkaton lennonjohdollinen IFR-kenttä, pysäköinti hyvin lähellä terminaalia.

Genevenjärvi. Sen oikealla rannalla näkyy Thonon-les-Bains, Ranska, ja vasemmalla rannalla jo pyhiinvaellusmatkani luvattua maata, Sveitsiä, ja sillä rannalla on myös seuraava kohdekenttäni, Lausanne.

Lausanne (LSGL) on jossain FEW-hattaroiden kätköissä keskikuvan rinteessä, kaupunki kävelymatkan päässä sen alapuolella.

Viimein Sveitsin maankamaralla. Tullaukseen riitti tunnin PNR. Jään yöksi, koska heti ensimmäinen laakso on tukossa. 800 metrin kiitotie on hilpeästi rinteessä ja notkollaan, mutta ei niin jyrkkä, etteikö tuulella olisi väliä – laskeuduin alamäkeen. Kuvassa lentoonlähtöä tekee Suomen rekisterissä oleva ja suomalaisella AOC:llä operoiva Pilatus PC-12, lentää tilauslentoja ja pitää Lausannea kotikenttänään.

Rhônen laaksoon

Chavalonin voimalaitos Vouvryssä, Rhône-joen laaksossa, Montreux’stä etelään. Piippu on 120 m korkea.

Cleared to land 25. Sion (LSGS). Ylitän juuri Rhône-joen, joka saa alkunsa samannimiseltä jäätiköltä ei kovin kaukana tästä ja virtaa Geneven, Lyonin ja Avignonin kautta Välimereen, yli 800 km.

Sionin GA-asematasolla ei ole ruuhkaa, olen ainoa. Ilmassa on kyllä vilskettä: helikoptereita, sotilasilmailua, turboproppeja ja liikesuihkukoneita, operoivat vain eri platoilta. Oikeassa reunassa jerrykannuja vesibensiiniä/-kerosiinia varten. Terminaalille satojen metrien heijastinliivikävely, ilmainen kyyti saattaa osua kohdalle. Tilava ravintolaterassi, jolla kunnon jyminä, kun liikesuihkari lähtee 25:ltä.

Lentoonlähtö Sionin kiitotieltä 25, vasen kaarto, nyt myötätuulessa, next report Z1 ja vapaa nousu TMA:lla, suuntana Gemmipass, johon suositeltu minimi on 9 200 ft. Se on yksi solista, joita pääsee ulos laaksosta pohjoiseen. Takaisin Sioniin on erityisen nautinnollista saapua jompaakumpaa lähempänä olevista solista (Sanetsch tai Rawil), kuvan taka-alalta. FPL ei ole pakollinen, yhteyden saa vasta harjanteella ja siitä on suoraan kentälle lateraalisesti vain 7 tai 11 NM, mutta alaspäin 7–8000 ft eli melkoista haipakkaa rinnettä pitkin.

Ihania PPR-kenttiä Alppien syleilyssä

Reichenbach (LSGR). Myötätuuli, kiitotie 21, 3 800 ft. Ja samasta kohdasta näkymä oikealle. Myötätuulen lopussa maasto on vielä 3 300–3 400 ft, kenttä 2 372 ft.

Eli tuota oikealla näkyvää rinnettä viistäen kaarto finaaliin ja sitten reippaasti alaspäin, laskuun käytettävissä 705 m. Taustalla siintää Thuninjärvi. Caravan pudotti lastin hyppääjiä heti, kun olin maassa. Reichenbach on yksityinen ja vaatii etukäteisluvan (PPR), online. Kaikki info on vain saksaksi. Luvan sai heti. Vain yksi lasku ja lentoonlähtö per päivä, eikä lentoonlähtöä lounasaikaan, mikä on Sveitsissä tyypillistä. Laskeutumismaksu käteisenä kirjekuoressa laatikkoon, tilisiirtona tai sveitsiläisten Twint-appilla.

Toinen aivan mahtava lentokenttä, St. Stephan (LSTS). Yksityinen, tehtaan omistama, PPR 1 h (puhelimitse), lounasaika täälläkin pyhitetty. Ei muita koneita. P.S. Kentän webistä löytyy hienoja videoita lähestymisistä.

Ammuuuu…me lehmät lennämme ihan itsekin! Takana kiitotie.

Tältä kaikkien kenttien kuuluisi näyttää, mieli lepää. Maasto tuohon suuntaan (kiitotie 14) nousee jyrkemmin kuin DA40, mutta ensimmäisen harjanteen takana oikealla mahtuu tekemään ympyrää ja kiipeämään, tarvii kerätä 7 mailin matkalla ainakin +6 000 ft.

Take My Breath Away

Tuo valtatie suorastaan houkuttelee tutkimaan, mistä se on tulossa. Jyrkkä ylämäki.

Boseissa Top Gunin soundtrack. 😎 Jossain näillä tienoilla takana istuintaskussa ollut koneen kovakantinen manuaali lensi syliini. Muu oli onneksi hyvin kiinni, etenkin turvavyöni. 😅

Konkordiaplatz eli Alppien suurimman jäätikön (Aletschgletscher) jäävirtojen risteyskohta. Jää-/lumipinnan korkeus on noin 9 000 ft. Monet ympäröivistä vuorista ovat nelitonnisia (Jungfrau, Mönch, Eiger, Finsteraarhorn ja monta muuta), 13–14 000 ft. Korkeuteni oli tässä noin 11 000 ft. Maasto allani on hyvin julmaa, joten tarkkailin Austron suoritusta tiiviisti. 🧐

Toiveenani oli lentää myös Matterhornin ympäri lähietäisyydellä ja kävinkin suht lähellä 13 000 ft:ssä, mutta se näytti olevan paksujen pilvimassojen vartioima. Kaavailin myös visiittiä kauniille Ambrin PPR-kentälle, mutta Leventinan laakso tuntuu olevan erityisen usein matalan pilven peittelemä. Nyt tosin Ambri oli muutaman päivän NOTAMilla suljettu, joten ei tarvinnut edes yrittää.

Läpi harmaan kiven

Sveitsissä ja Itävallassa tärkeimmille laaksoreiteille on omat GAFOR-sääennusteensa. Sellainen julkaistaan 3 kertaa päivässä seuraaviksi 6 tunniksi, jaettuna 2 tunnin jaksoihin, joista kukin on O (Open), D (Difficult), M (Marginal) tai X (Closed). Todella kätevää. Kun saavuin edellisiltä seikkailuilta takaisin Rhônen laaksoon, sääennusteet näyttivät vahvasti siltä, että seuraavana päivänä kaikki reitit tulevat olemaan pelkkää X:ää, joten pysäköin STL:n Sioniin, otin taksin 3 000 ft ylemmäs tunnettuun hiihtokohteeseen, nyt vielä lunta odottelevaan Nendaziin, ja pysäköin itseni kivaan kylpylähotelliin 2 yöksi. Kylän laitamilta pystyi näkemään lentoaseman ja STL:n, kunnes laakso verhoutui pilveen ja sateeseen.

Tymäpäivän jälkeen hankkiuduin Sionin “Pilot Roomiin” heti aamuvarhaiseksi päivystämään, sillä tänään olisi päästävä Alppien tiukimmasta puolustusketjusta läpi: Simplonin sola, GAFOR-reitti S44, referenssikorkeus 6 800 ft, suositeltu minimi 8 300 ft. Kuvissa korkeuteni on juurikin vajaa 8 500 ft ja ennuste tuolle hetkelle oli D eli melko tarkka, sillä D:ssä pilvenkorkeusraja on 1 500 ft AGL. Nyt oli varsin pieni paine-ero eikä laskevaa odotettavissa, joten minimi kelpasi mainiosti.

Palmujen katveessa

Locarno (LSZL), Sveitsi. Takana on kiitotiekin ruohoa, mutta kentällä on myös päällystetty kiitotie, jolle laskeuduin. Asematason laidalla on loistava ravintolaterassi viinilistoineen, paras pizza aikoihin. Voi kunpa se olisi suomalaisillakin kentillä kannattavaa! Kävelin juna-asemalle ja suhautin kaupunkiin yöksi. Viehättävä kaupunki Lago Maggioren rannalla. Palmuja, Sveitsissä on palmuja! 🌴

Locarnon kenttä on myös sotilaskäytössä. Keskikuvassa Sveitsin ilmavoimien Pilatus Porter tekemässä läpilaskua.

Törmäsin Locarnon briefingissä sattumalta suomalaiseen, joka kyseli ajelulle DA62:llaan, mutta olin jo varannut (PNR 12 h) Milano Bressosta tullauksen. Siispä matkaan. Locarnossa sen sijaan tullaukseen ulos Sveitsistä ei tarvita PNR:ää, FPL riittää.

Saavuin suunnitellusti Milano Bressoon (LIMB) ja toivotin toisen MIK-pilotin tervetulleeksi STL-miehistöön! Ilmeisesti Milanon keskustan läheisyydestä (~10 km) johtuen tämäkin kenttä on PNR (online), 3 h ennen kaikkia operaatioita.

Juuri ennen kuin uusi pilotti saapui, asematasolle ajoi Guardia di Finanzan mustia autoja sinisine vilkkuineen, sotilaat/henkivartijat tarkkailivat hengailuani tiiviisti ja pian 100 metrin päähän STL:stä laskeutui kyseisen instanssin oma keskiraskas helikopteri (AW169), josta joku pukumies saateltiin autoon ja saattue poistui.

Matkastamme Milano–Nummela on tulossa matkaraportin osa 2, englanniksi.

Hieman logistiikkaa

Kenttämaksut: LELL 54 € (2 yötä), LFMS 0 (0 yötä), LFHO 0 (1 yö), LFLG 13 € (0 yötä), LFLP 46 € (1 yö, tulli), LSGL 63 CHF (1 yö, tulli), LSGS 82 CHF (2 laskua, 3 yötä), LSGR 35 CHF (0 yötä), LSTS 0 (0 yötä), LSZL 42 CHF (1 yö, tulli), LIMB 19 € (0 yötä, tulli). Millään näistä ei ole pakollista handlingiä kuten hinnoista arvaa. Muuten hintataso Sveitsissä on mm. hotellien ja ravintoloiden osalta korkea, kymmeniä prosentteja Suomea kalliimpi.

Kansainväliset taksinvälitys-appit eivät Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa useinkaan toimi, ainakaan maaseudulla tai pikkukaupungeissa. Paikallisten taksien etsiminen on aikaavievää. Kannattaa yrittää selvitellä jo etukäteen, jos jaksaa. Kävelyetäisyydellä kyliltä tai asemalta sijaitsevat kentät ovat loistavia.

Lukuisat PNR:t ja PPR:t (normaalien pakollisten rajanylitys-FPL:ien lisäksi) tekevät matkailusta hieman hankalaa, mutta etenkin Sveitsin tapauksessa niiltä ei oikein voi välttyä. Kannattaa olla kartalla kaikista etukäteen, ettei tule aikatauluyllätyksiä.

. . .

Blue skies,
Kim G.

Aihe: Matkakertomukset.

Tags:

Tervetuloa Malmin Ilmailukerhon verkkosivuille!

Malmin Ilmailukerho on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista ilmailukerhoista.

Meidän intohimonamme on lentäminen, ja tarjoamme jäsenillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden harrastaa ilmailua turvallisesti ja laadukkaasti. Käytössämme on kaksi modernia ja suorituskykyistä Diamond-lentokonetta, jotka takaavat miellyttävät ja tehokkaat lennot niin koulutuksessa kuin vapaa-ajan lentämisessä.

Liity mukaan ja koe lentämisen vapaus!

Aihe: Uncategorized.

OH-IHQ 10 vuotta MIK:ssä!

IHQ, silloiselta tunnukseltaan F-HIHG saapui Malmille 10.5.2014. Siirtolento Ranskan Avignonista oli alkanut muutamaa päivää aikaisemmin. Koneelle oli perustettu Facebook-sivu, jolla matkaa Suomeen seurattiin.

Juuri Malmille saapumisen jälkeen. Kuva: Esko Tirronen
Koneen mukana tulleet tsekkilistat olivat luonnollisesti ranskankieliset. Kuva: Esko Tirronen

Kerholaisten perehdytys uuteen koneeseen lähti käyntiin vauhdilla. Monille Katana olikin jo ennestään tuttu, sillä OH-KAT oli ollut MIK:läisten käytössä jo aiemmin.

IHQ ja Malmi. Kuva: Miika Asunta

IHQ vakiintui kerhon pääasialliseksi koulukoneeksi, missä roolissa se edelleen on. Myös allekirjoittanut on ensimmäiset lentonsa lentänyt kyseessä olevalla koneyksilöllä.

Iltalennolla. Kuva: Jani Grundström

Mutta ei IHQ:lla pelkkää paikallislentoa ja koululentoa ole lennetty. Kerholaiset ovat taittaneet koneella myös matkalentoja.

Lähestymässä Riikaa. Kuva: Jani Grundström

Nykyään IHQ:lla, kuten kerhon muullakin kalustolla, lennetään Nummelassa. Vuoden 2023 aikana koneelle kertyi tiimaa noin 350 tuntia, joten ahkerasti on kone palvellut!

Uudessa kodissa. Kuva: Jani Grundström

Aihe: Uncategorized.