Kerhon historia

Kerhon puheenjohtajat kautta aikain:

Kerhon perustaminen ja toiminnan aloittaminen, 1988

7.3.1988 tiedotettiin Malmilla uuden ilmailukerhon perustamisesta ilmoitustauluilla ja muulla suoramarkkinoinnilla. Malmille oli perustettu oma, kentän nimeä kantava ilmailukerho. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 1.2.1988 Suomen Ilmailuliiton toimitalolla.

Yhdistyksen puheenjohtajana mainittiin Ensio Kalske ja sihteerinä Kari Ollila. Muina aktiiveina Markku Hiedanpää, Tapio Hyödynmaa rahastonhoitajana, Keijo Tikkala kalustovastaavana, Aimo Päivöke varapuheenjohtajana, Seppo Pätäri , Veikko Ålander ja Mauri Myrttinen koulutuksesta vastaavana.

Kerhon tarkoituksena oli kerätä laajasti yhteen pääkaupunkiseudun ilmailijoita ja ilmailusta kiinnostuneita. Tuolloin oli kerhon rekisteröityminen pistetty vireille ja jäsenten keräys oli lähtenyt käyntiin aggressiivisesti sillä liittymismaksu ( 50 mk) päätettiin unohtaa ennen 1.8.1988 liittyneiltä jäseniltä. Uusia jäseniä pyydettiin mukaan suunnittelemaan ja suuntaamaan kerhon toimintaa. Jäsenmaksuksi oli määrätty 50 markkaa vuodessa.

Ensimmäisenä kerhoetuna julkistettiin tuntuva alennus johon kerholaiset olivat oikeutettuja vuokratessaan Seventh Heaven Flights Oy:n tuliteriä Cessna 152 Aerobat koneita. Tällä kalustolla päästiin alkuun mutta tavoitteena oli saada kerholle pikaisesti omaa kalustoa.

Jäsenanomuksia alkoikin tulla mukavasti ja 22. maaliskuuta jäseniä oli saatu kaikkiaan 114 kpl. Jäsenistön lentokokemus vaihteli nollasta 9800 tuntiin. Jäsenten joukossa oli myös silloinen Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi.

Oli aika järjestää ensimmäinen jäsenilta. Ilta järjestettiin 12.4. 1988 klo 18:00 SIL:n tiloissa Malmilla. Uudet jäsenet kuulivat silloin kerhon hallituksen kokoonpanosta ja alkavan lentokauden suunnitelmista. Esiteltiin kerhon “omat” lennonopettajat, mietittiin kalustohankintaa ja esiteltiin yhdistyksen uusi logo puheenjohtajan Ensio Kalskeen toimesta. Toisaalta kerhoillan tarkoituksena oli tutustuttaa uudet jäsenet toisiinsa “että osaamme toistemme seuraan kentällä pyöriessämme” – näin todettiin jäsentiedotteessa. Kerhoillan päätteeksi esitettiin videofilmi Farnborough:n lentonäytöksestä.

Pari kuukautta myöhemmin 5. toukokuuta järjestettiin lentoturvallisuusilta ilmailuhallituksen koulutuskeskuksessa jonka pääesiintyjänä oli tarkastaja Esko Lähteenmäki. Yhdistyksen mahdollinen kalustohankinta oli edennyt myös “laskentavaiheeseen”. Laskujen lähtökohtana oli 200-300 tunnin vuotuinen lentotuntikertymä, koneen hankitahinnan haarukka oli asetettu 150.000 mk – 250.000 mk välille joka oli tarkoitus saada kasaan jäsen- ja/tai pankkilainan avulla. Laskentamallin pyöritykseen oli panostettu kunnolla ja pohja laskelmille oli pyydetty Jukolan Pilotit ry:ltä. Jäsenistö oli tässä vaiheessa kasvanut jo noin 190 hengen suuruiseksi. Uutena jäsenetuna ilmoitettiin uusista alennuksista, kalustoa vuokrattaessa Silver Flight oy:stä listalle kuului nyt myös Cessna 150, Piper PA-28, Cessna 152, ja kuusipaikkainen Piper PA-32R.

Kesäkuussa 1988 järjestettiin taas kerhoilta lentosäänöistä ja Malmin menetelmistä – luennoitsijana Ari Aho. Kerhon jäsenasioita hoitavana sihteerinä oli aloittanut Sirpa Laakso joka hoiti myös koneiden varauskirjaa. Kerho oli saanut myös käyttöönsä uuden karhean C-172 koneen OH-CAK (tuntihintana 365 mk). Koneen käytöstä sovittiin Kari Ljungbergin kanssa – Kari on myöhemmin noussut esille Copterlinen toimitusjohtajana. Kerholaisten käytössä oli myös C-152 kalustoa (265 mk/h). Nykyisin (2006) OH-CAK konetta operoi tunturi-ilmailijat Ivalossa.

Toiveita oli myös saada kerhotila FinnAviation:in hallista Malmilla josta osan Finnair oli lahjoittanut moottorilentoharrastajien käyttöön. Hallissa toimii tätä kirjoitettaessa (2006) Copterline ja se sijaitsee kiitotien 36 kynnyksen vasemmalla puolella,

Hallitus valmisteli edelleen oman koneen hankintaa ja ehdotus ensimmäisestä koneesta oli odotettavissa lähiaikoina. Toiminnan mahdollistamiseksi hallitus toivoi tässä vaiheessa apua mm. kopioinnin, konekirjoituksen ja postituksen kanssa.

Yhdistyksen rahastonhoitajana mainitaan Tapio Hyödynmaa.

Elokuussa on liikkeellä jo jäsentiedote nro 5. Heinäkuinen lentoralli oli epäonnistunut lentämiselle niin tavallisen esteen eli sään takia mutta uudestaan yritettiin innokkaasti. Suunniteltuna reittinä oli Malmi – Kiikala – Oripää – Eura – Piikajärvi – Jämijärvi – Hämeenkyrö – Teisko – Räyskälä – Malmi. Rallin valmisteluun paneuduttiin kunnolla ja kaikille kentille pyrittiin ilmoittamaan Malmilaisten tulosta. Pikajärvellä oli myös järjestetty saunomismahdollisuus. Syksyllä 24. syyskuuta kokoonnuttiin Räyskälään kellon siirtäjäisiin talviaikaan siirtymisen kunniaksi.

Sevent Heaven Flights Oy:n kaluston OH-NEU, OH-NEW , OH-CAQ hintana mainittiin 320 mk tunnilta ja tarjottiin mahdollisuutta ostaa 10 tunnin paketti hintaan 294 mk per tunti. OH-NEU on nykyisin Malmilla BF-lento Oy:n käytössä ja OH-CAQ on myös Malmilla.

CVFR-teoriakurssi alkoi tiistaina 18.10 Malmin Finnaviation-hallin yläkerrassa. Kurssi piti sisällään 86 oppituntia ja tunnit pidettiin 2-3 arki-iltana viikossa. Kurssin järjesti Suomen Ilmailuliitto ry, sillä kerholla ei tuolloin vielä ollut koulutuslupaa itsellään. Kursin hinta oli 1900 mk.

Uudessa kerhotilassa FA-hallin alakerrassa pidettiin siivoustalkoot ja ideoitiin tilan kalustusta. Kerhon syyskokous 21.10 saatiinkin pitää uudessa kerhotilassa.

Kalustohankinta oli syyskokoukseen mennessä edennyt kyselyyn jolla kartoitettiin jäsenistön halukkuutta osallistua rahoittamaan koneprojektia jäsenlainan avulla. Lainasummat vaihtelivat 1000 ja 7000 markan välillä – rahan lainaaminen kerholle oikeutti 20-140 markan alennukseen koneen tuntihinnasta lainatun summan suuruudesta riippuen. Tarkoituksena oli, että jäsenlaina palautetaan antamalla lisäalennus koneen hinnasta, kunhan koneen talous on saatu ensin vakautettua. Tähän lainanpalautukseen päästiin vasta paljon myöhemmin 1990-luvulla.

Kerhon säännöt laadittiin ja lentotoiminta sekä huoltotoimintasäännöt saivat nykyisen muotonsa. Säännöt ovat lähes sellaisenaan voimassa tänäkin päivänä.

Vuoden 1988 syyskokous valitsi uuden hallituksen:

Ensio Kalske, puheenjohtaja

Alexander Ehrnrooth (uusi jäsen)

Markku Hiedanpää

Tapio Hyödynmaa

Jouko Kuosmanen (uusi jäsen)

Kari Ollila

Aimo Päivöke

Keijo Tikkala

Heikki Vihavainen

Tilintarkastajina olivat Pertti Kantele ja Ari Rättö, varalla Arne Ahlberg.

Konehankinnasta päätettiin että hankinta hintana on max. 200 000 mk josta max. 50 000 mk voidaan kattaa pankkilainalla. Jäsensitoomuksia jäsenlainaan oli määräaikaan mennessä saatu 60000 markan edestä. Kun siihen lisättiin 50 000 markan pankkilainavaltuutus, todettiin ettei kokoon saatu rahasumma riittäisi kunnollisen ja käyttökelpoisen lentokoneen hankintaan. Jäsenlainavetoomus uudistettiinkin jäsenistölle. Mahdollisena kerhon ensimmäisenä koneen nähtiin Piper Cherokee 140/180 tai vastaava, tai Cessna 172 muulla kun H-moottorilla. Muitakin mahdollisia edullisia koneita luvattiin harkita.

Jäsenistöä rekrytoitiin myös mukaan apulaislennonopettajakoulutukseen joka tultaisiin järjestämään kevään 1989 aikana jo kuudetta kertaa peräkkäin. Opettamista todettiin löytyvän varmasti ja opettajana toimiminen nähtiin oivana tapana laajentaa omaa ilmailuharrastustaan. Opettajina kurssilla ilmailuliiton puolelta mainittiin toimineen Seppo Saario, Paavo Seiro, Uolevi Öster, Seppo Mäkelä, Arto Kihlström, Raimo Auvo, Onni Viljamaa ja Mauri Myrttinen. Kurssin hinnaksi mainittiin ilman koulukoneen vuokria 6300 markkaa.

1989

Alkutilanne: Kerho on perustettu edellisenä vuonna, ja alussa on jäsenistön käyttöön järjestetty vuokrakalustoa muilta operaattoreilta Malmilla. Kuitenkin toiminnan kehittämiseksi oli todettu oman koneen hankinta ajankohtaiseksi. Tätä varten jäsenille oli tarjottu mahdollisuutta osallistua konehankintaan sopivaksi katsomallaan lainasummalla. Tammikuun alussa kävi selväksi ettei jäsenistöltä tulla saamaan enempää lainasitoomuksia ja hallitus päätti kutsua ylimääräisen jäsenkokouksen koolle 30.1 kerhotilaan joka oli tuolloin 2-hallilla iso 100 neliön huone. Kokouksessa oli kalustokysymyksen ratkaisua varten kolme vaihtoehtoa pöydällä:

1. Hankitaan kaksipaikkainen noin 110 000 mk maksava lentokone jolloin lainaa otettaisiin pankista noin 50 000 mk.
2. Annetaan hallitukselle lisävaltuutus 140 000 mk pankkilainan ottoon – tämä mahdollistaisi nelipaikkaisen koneen hankinnan.
3. Luovutaan konehankinnasta tällä erää.

Jäsenkokous antoi hallitukselle valtuudet lisälainan ottoon ja nelipaikkaisen koneen hankintaan ehdotuksen 2 mukaisesti.

Vuoden 1989 kerhotapahtumiksi kerhon hallitus ideoi seuraavat tapahtumat:

1. Koulutustapahtuma jonka aiheina lentosääpalvelu ja lentosuunnistus
2. “Hankiralli” maaliskuulle – Malmi-Vesivehmaa-Lehijärvi(jääkenttä)-Räyskälä-Malmi
3. ”Suuntana Itä-Suomi” – retki Joensuuhun vanhojen koneiden Fly-In tapahtumaan
4. ”Rannikkolenkki” kesällä Malmi-Hanko-Turku-Kumlinge-Maarianhamina
5. Lentoleiri Piikajärvellä
6. Kellonsiirtäjäiset
7. Panimovierailu

Helmikuun alussa, kuudentena päivänä konehankinta oli ratkennut. Oli päädytty hankimaan kerholle Cessna 172 -tyyppinen lentokone, rekisteritunnukseltaan OH-CTL. Kone ostettiin Oululaiselta Tervalentäjät ry:ltä ja kauppahinta oli tuolloin 153 000 mk. Koneen tunnus “CTL” on peruja koneen Suomeen Yhdysvalloista hankineelta Tervalentäjiltä. “TangoLima” oli lentänyt aikanaan USA:n rekisterissä noin 500 tuntia. Tervalentäjien käytössä koneella oli lennetty 11 vuoden aikana noin 6000 tuntia. Hankintaa varten otettiin hallituksen jäsenten takaama pankkilaina (90 000 mk). Vuonna 1989 TangoLiman tuntihinta oli kerhon jäsenille 378 markkaa ja tämän lisäksi kerhon lentäviltä jäseniltä perittiin 300mk vuotuinen huoltomaksu. Jäsenlainaan osallistuneille kerholaisille oli luvassa 6-18 mk alennus tuntihinnasta – riippuen lainaosuuden suuruudesta.

Tyyppikoulutusta uuteen koneeseen järjestettiin pariinkin otteeseen kevään aikana ja OH-CTL lennettiin Malmille 24.3 Oulusta. Kerhotilaa kunnostettiin ja kerho osallistui Malmilla äitienpäivän Airshow-tapahtumaan.

Syksyllä oli uusi kone lentänyt kerholaisten toimesta jo 90 tuntia. Yhdessä Espoon työväenopiston kanssa järjestettiin CVFR koulutus johon mahtui vain 32 luokkatilan pienuuden vuoksi – 15 halukasta jäi odoitamaan seuraavaa kurssia.

Kerhon oma koulutustoiminta lähti käyntiin kun kerholle myönnettiin oma koulutuslupa 17.8. 1989. Lupa mahdollisti jäsenistölle suunnatun yksityislentäjän lupakirjakoulutuksen. Koulutusluvassa mainitaan että koulutuspäällikkönä toimi Ensio Kalse ja lentokoulutuksen ja huoltotoiminnan johtajana Aimo Päivöke. Koulutuskalustona lupaan oli merkittynä OH-CPC , OH-CTL, OH-NEU ja OH-NEW. Lennonopettajina toimivat Kalske, Lundgren ja Päivöke – myöhemmin joulukuussa lupaan vielä on lisätty opetajiksi Mirja Nygård ja Seppo Peurala. Oppilaita oli koulutuksessa syyskuussa 6 kappaletta.

Marraskuussa kerhon hallitus pohti kerhon tilannetta. Kaluston taloudellinen tilanne todettiin kohtuullisen hyväksi ja sen olevan hallinnassa; lainaa oli jäljellä 76 000 mk ja tilin saldo 40 000 mk.

Lainojen takaisinmaksun aikataulua ei kuitenkaan todettu voitavan nopeuttaa. Koneeseen tarvittiin uusi radio ja myös suunnistuslaitteeksi ADF joka ostettiin Kuopion laskuvarjokerhosta. Muita hankintoja olivat headsetit ja intercom. Koneeseen hankittiin myös talvilentotoimintaa varten sisätilan lämmitin ja siipipussit.

Kerholla oli marraskuussa 1989 214 jäsentä. Tilinpäätöksestä löytyy tieto että kalustomaksun maksaneita jäseniä eli vuoden 1989 aikana kerhon kalustolla lentäneitä oli 43 kpl. Ja jäsenlainan kerholle oli myöntänyt 35 jäsentä, keskimääräinen lainasumma oli 3000 markkaa.

Joulukuussa vietettiin kerhon pikkujoulua Malmin lentoaseman ravintolassa. Takana oli kerhon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Kerhon ensimmäinen oma lentokone, OH-CTL, oli lentänyt kaiken kaikkiaan 250 tuntia 8 kuukauden aikana.

Vuosikertomuksesta käy ilmi, että Kesällä 1989 MIK osallistui veneurheilulehden muskelivenekilpailujen valvontalentoihin kolmella koneella ja 9 henkilöllä. Kilpailu pidettiin välillä Tallinna-Porkkala-Helsinki sekä Tukholma-Hanko-Helsinki.

1990

Uusi vuosi aloitettiin valoisissa merkeissä. Kerholaisille suunnatulla kyselyllä pyrittiin selvittämään kerholaisten ideoita kerhon toiminnan kehittämiseksi. Suunniteltiin ja valmistauduttiin myös toisen koneen hankintaan. Kerholaisten koulutusta jatkettiin painolaskelmakertauksen muodossa sekä tentittiin Malmin lentoaseman päällikön Raimo Seppäsen johdolla. Kevätkokous järjestettiin kerhohuoneella ja samalla keskusteltiin kerhon tulevista suuntaviivoista.  Jäsenlainojen lyhentäminen aloitettiin maksamalla kaikkien yli 5000 markalla osallistuneiden takaukset pois. Maksu suoritettiin lentotunteina. OH-CTL:n koulutuskäyttöä vähennettiin kesäkaudeksi, näin haluttiin vapauttaa konetta myös muiden kerholaisten käyttöön.

Kerhon toimintaa organisoitiin muutenkin. Luotiin organisaatiokaavio ja vastuut jaettiin hallituksen sisällä. Kerhon hallin seinässä olevasta postilaatikosta luovuttiin ja siirryttiin käyttämään kaupungin keskustan postissa olevaa postilokeroa josta oli helpompi hoitaa laskujen maksu ja muu postiliikenne.

Syksyllä siirrettiin OH-CTL Finnaviationin hallille lähemmäksi kerhotilaa ja samalla siirrettiin varauskirja kerhohuoneeseen. Kerhohuonetta sisustettiin hankkimalla mm. TV, videot ja jääkaappi.

Syyskokous äänesti äänin 11/6, että hallituksen jäsenet vapautetaan huoltomaksun suorittamisesta vuonna 1991.  Hallituksen puheenjohtajaksi 1991 valittiin Aimo Päivöke. Muut hallitukseen valitut olivat Jouko Huuskonen, Tapio Hyödynmaa, Harri Härkönen, Raili Kulonen, Toivo Matilainen, Vesa Määttä sekä Kari Ollila. Syyskokous päätti myös nostaa jäsenmaksun 80 markkaan ja liittymismaksun 100 markkaan.

1991

Tältä vuodelta ei ole löytynyt paljon materiaalia

Kerhoiltaan 22.11 osallistui 16 jäsentä. Kaiken kaikkiaan 3 kerhoiltaa oli järjestetty, samoin  lentoralli joka suuntautui Tanskaan Staunigiin. Ralli ei kuitenkaan sujunut säiden takia suunnitelmien mukaan. Perille asti ei päästy mutta saatiin sentään ”ulkomaan kokemusta” (Mihin lie päädytty tästä olisi mukava kuulla?) OH-CAW on ollut kerholaisten käytössä osan vuotta. Toimintakertomus toteaa että kerho on osallistunut omalta osaltaan kasinopeleihin sijoittamalla moottorihankintaan varattuja rahoja korkeakorkoiselle talletustilille.

1992

Joulukuun 19. päivänä vuonna 1991 pidetyssä uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa todettiin hallituksen kokoonpanoon vuodelle 1992 olevan ytimekkäästi Päivöke (pj), Huuskonen, Härkönen, Hyödynmaa, Mertala, Rantapää ja Väisänen.

OH-CTL:n maalaaminen ja uuden moottorin hankkiminen oli päällimmäisinä hallituksen asialistalla. Moottori hankittiinkin tammikuussa Konekorhonen Oy:ltä hintaan 13950 USD + asennustyö 7000 mk. Lisäksi oli käynyt ilmi, että FA-halli jossa kerhohuone sijaitsi oli myyty Helikopteripalvelulle ja lentoasemalle ja näin ollen kerhohuoneen kohtalo oli uusien omistajien käsissä. Hallitus oli saanut jaettavakseen yksityislentäjän lupakirjakoulutukseen oikeuttavan stipendin(7000mk)  Suomen Ilmailuliiton kautta jaettavista Finnair Oy:n lahjoittamista apurahoista.

Toukokuussa kerholla oli 191 jäsentä ja eräs Herra Esa Korjula (sittemmin mm. lentoyhtiö Tangon sekä Pilotfactory) sekä Matti Aaltola liitettiin kerhon jäseniksi.

Paperien mukaan kerhon talous on ollut ilmeisen tiukoilla sillä papereiden joukossa on paljon budjettilaskelmia ja yritys harrastaa varainhankintaa muuttotalkoiden muodossa. Toisaalta ilmenee paljon rahareikiä kuten CTL:n NAV/COM-radio ja kaartomittari jotka eivät toimineet luotettavasti. Samoin jäsenlainan aikanaan kerholle antaneista jäsenistä osa oli alkanut maastamuuton yms. harrastuksen lopettamisen perusteella pyytämään lainaamiaan rahoja takaisin kerholta. Kerho olikin säästökuurilla ja jäsenmaksu päätettiin nostaa muiden kerhojen tasolle.

Syyskokouksen pöytäkirjasta käy esille että esityslistan kohtaa tulo- ja menoarvion esittely ja hyväksyntä ei käsitelty koska rahastonhoitaja ei ollut paikalla sitä esittelemässä.

1993

Muutto pienempään tilaan Malmin 2-hallilla

1994

1995

1996

1997

1998

1999

OH-COX Hankitaan Kuusamosta koulu- ja taitolentokoneeksi

2000

2001

2002

OH-SIM Vuoden 2002 aikana muutaman kerhoaktiivin voimin alettiin pohtia, olisiko mahdollista rakentaa oma lentosimulaattori kerhon käyttöön. Useilla jäsenillä oli kiinnostusta asiaan ja varsinaisen lähtölaukauksen simulaattoriprojektille antoi vanha lentokoneen runko, jonka saimme käyttöömme pesemällä muutaman Cessnan. Lisää simulaattorin rakentamisesta ja kehittämisestä löytyy kerhon simulaattori blokista.

2003

2004

OH-CAU: Kerho siirtyy Diesel aikaan. Taas löydettiin kerhon käyttöön Cessnan runko josta päätetiin kunnostaa lentolaite diesel moottorilla.

2005

2006

2007

OH-CAU: Pakkolasku Porvoon moottoritielle vioittuneen korkeapainepumpun takia. Kone meni lunastukseen.

2008

OH-SRH Kone ostetaan Tampereelta ja alkuperäinen 180 hp bensakone vaihdetaan Thielertin Centurion 2.0 dieselmoottoriin.

2009

2010

2011

2012

2013

OH-STL: Diamond DA40 TDI G1000 hankittu kerholle Itävallasta.
OH-CTL: Kone myydään vesilentokerholle.
OH-COX: Koneen nokkapyörä pettää laskussa Malmille – Joen Service ostaa koneen kerholta.

2014

OH-IHQ: Diamond DV20 Rotax hankittu kerholle Ranskasta.

2015

OH-SRH: moottorin jakso täyttyy, uusi asennetaan tilalle syyskuussa.

2021

Kerhon kotikenttä, Malmi, suljettiin maaliskuussa. Uuden basen löytäminen oli haasteellista, mutta lopulta syyskuussa kerho sai jalansijaa Kiikalaan.

2022

OH-SRH myytiin Puolaan.

2023

Kerholle aukesi mahdollisuus aloittaa operointi Nummelan lentokentältä. Tämän ansiosta päästiin lähes Malmia vastaaviin lentomääriin.

Kerhon kalustoa vuosien takaa

Cessna 172 OH-CTL palveli kerhon pilotteja lähes kerhon perustamisesta lähtien vuoteen 2013 saakka.

Huikea määrä ihmisiä sai “Tango Liman” kautta kosketuksen ilmailuun ja moni siinä samalla ilmailukärpäsen pureman. Huimat yli 15000 lentotuntia lentänyt työjuhta edustaa maailman yleisintä pienkonetyyppiä joka on käytössä joka puolella maailmaa, eikä syyttä. Tämä ei ehkä ole markkinoiden nopein tai kaunein lentokone, mutta konetyypin huikea suosio on osoitus sen soveltuvuudesta moneen, lentämisen riemun jakamisesta ystävien kesken aina Lapin valloitukseen tai Saarenmaan kesästä nauttimiseen.

Kone siirtyi vuonna 2013 Vesilentokerho ry:n omistukseen.

Kerhon kalustoon on aikoinaan myös kuulunut pitkään peruskoulutuskoneena toiminut Cessna A152 OH-COX, jolla kykeni myös harrastamaan taitolentotoimintaa. COX palveli kerhon pilotteja vuosina 1998-2013.

Lisäksi kerho omisti vuosina 2005-2007 ensimmäisen dieselmoottorilla varustetun lentokoneensa Cessna 172 OH-CAUn.